Voiko maallistunut humanisti päästä taivaaseen?

Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisussa ‘Osallistuva luterilaisuus’ (2016) kirkosta eronneet ovat kertoneet syiksi muun muassa sen, etteivät koe olevansa uskonnollisia tai uskovansa Jumalaan. Hieman maallisempina syinä on todettu haluttomuus maksaa kirkollisveroa, tai ettei kirkolla ei ole eronneelle institutionaalista merkitystä. Samaisessa julkaisussa selvitettiin myös suomalaisten suhtautumista luterilaisiin arvoihin. Laajaa hyväksyntää nautti näkemykset, ettei ihmisten tule edistää vain omaa etuaan ja että meidän on kannettava vastuuta muista. 

Näitä yhdistelemällä voisi olettaa, että suomalaiset ovat niin sanottuja sekulaareja eli maallistuneita humanisteja. Pyrkimyksenä on edistää inhimillisempää yhteiskuntaa, mutta yliluonnollinen todellisuuskäsitys halutaan kieltää. Sekulaarin humanismin jyrkkä suhtautuminen uskontoon syntyi 1700-luvulla, kun kirkolla oli roolia maallisissa hallinnoissa. Urantia-kirjakin tunnistaa tämän ongelman uskonnon historiaa käsittelevässä tekstissä. 

“Nykyistä sekularismia on edistänyt kaksi maailmanlaajuisesti vaikuttanutta tekijää. Sekularismin isä oli yhdeksännentoista ja kahdennenkymmenennen vuosisadan niin kutsutun tieteen – ateistisen tieteen – ahdasmielinen ja Jumalan poissulkeva asennoituminen. Nykyisen sekularismin äiti oli keskiajan totalitaarinen kristillinen kirkko. Sekularismi sai alkunsa siitä, että noustiin vastustamaan institutionaalisen kristillisen kirkon harjoittamaa lähes täydellistä läntisen sivilisaation herruutta.”

Urantia-kirja, 195:8.2 (2081.2)

Nykyajan sekulaareilla humanisteilla on syynsä, miksi he rajaavat Jumalan pois elämästään. Entä, jos rajaaminen perustuukin virheelliseen tulkintaan Jumalasta?

Urantia-kirjassa kuvaillaan uskonnollista elämää useissa luvuissa ja viesti on seuraavanlainen: kyse on aina henkilökohtaisesta ja vapaaseen tahtoon perustuvasta valinnasta pyrkiä toimimaan ihmiskunnan hyväksi ajatellen, että meillä kaikilla on yksi yhteinen Luoja. Olemme samaa perhettä ja siten meidän pitäisi myös käyttäytyä. Miten tätä ilmentää ja toteuttaa, on ihmisen omissa käsissä.

Mielenkiintoista on, että moni maallinen humanisti saattaa toteuttaa Jumalan tahtoa paremmin kuin harras uskova. Huomaan itsekin tekeväni monia valintoja, joissa mietin ensisijaisesti lähipiiriäni ja itseäni. Pyrin turvaamaan yltäkylläisen elämämme, vaikka sydän sanoo, että ylimääräiset eurot tai vapaa-aika pitäisi ohjata lievittämään kärsivien hätää.

Urantia-kirja antaa osittaisen synninpäästön, sillä se toteaa ihmiskunnan kehityksen olevan tämänkaltaista. Tosin se antaa ymmärtää, että askel askeleelta meidän pitäisi purkaa näitä ongelmia. Olemme perimältämme eläimiä, jolla on tietyt vietit ja halut. Tuo sisäinen eläin pitäisi taltuttaa.

Mietin monesti, voisiko Isä olla niin epäoikeudenmukainen, että hän tuomitsee edellä mainitun humanistin kadotukseen. Syy olla uskomatta Jumalaan voi pohjautua siihen, ettei jaa muiden maallikoiden kuvaa Isästä ja uskonnollisesta elämästä. Mielestäni Urantia-kirja antaa ymmärtää, että tällaista epäoikeudenmukaisuutta ei tapahdu. Luojamme tuntevat maalliseen elämään liittyvät haasteet.

En olisi erityisen huolissani maallistuneiden humanistien pääsystä taivaaseen. Uskon, että he valitsevat toisin, kun saavat toisen mahdollisuuden muodostaa kantansa.

“Tämä ei tarkoita, että ihmisten olisi ensimmäisen tilaisuuden torjuttuaan määrä saada vielä toinenkin tilaisuus. Ei laisinkaan. Mutta sitä se kyllä merkitsee, että kaikkien tahdollisten luotujen on määrä kokea yksi todellinen tilaisuus kiistattoman, tietoisen ja lopullisen valinnan tekemiseen. Universumien täysivaltaiset Tuomarit eivät riistä persoonallisuuden statusta yhdeltäkään olennolta, joka ei ole ikuista valintaa lopullisesti ja täysimääräisesti tehnyt. Ihmisen sielulle täytyy antaa ja sille annetaan täysi ja kaikin puolin riittävä tilaisuus paljastaa oikeat aikomuksensa ja todellinen tarkoituksensa.”

Urantia-kirja, 112:5.9 (1233.5)

Kysymys on siis siitä, katsotaanko ihmisen saaneen kiistattoman mahdollisuuden valita.

Leave a Reply

Your email address will not be published.